Nyt on taas tunnustusten aika, olen värjännyt hiuksiani jo lähes kymmenen vuoden ajan, vaikkei se kovin ekologista tai edullista tietenkään ole. Mutta jotkut teistä voivat kenties samaistua kokemuksiini. Siihen, kun teini-iässä haluaa vähän revitellä ja kokeilla jotain uutta ja kuinka siihen on sitten salakavalasti jäänyt ikään kuin koukkuun. Koska hiusten juurikasvu tunkee pian esiin ja se pitää tietenkin peittää uudella värikerroksella. Pian ei enää osaa mieltää itseään erivärisissä hiuksissa ja siinä sitä sitten ollaankin, värjäyskierteessä.

tummu-normal.jpg

Minun rakkauteni olivat tummat hiukset. Omat vaalean keskiruskeat hiukseni tuntuivat niin tylsiltä ja mitäänsanomattomilta, halusin olla kuin Lumikki. Tummat hiukset ja vaalea iho. Tummissa hiuksissa sitten viihdyinkin monen monta vuotta, kunnes noin vuosi sitten aloin hieman kyllästyä hiusteni jatkuvaan värjäämiseen. Siihen tuntui kuluvan ihan liikaa aikaa, eikä asiaa myöskään auttanut Helsinkiin muuttamisen aiheuttama tiukentunut taloudellinen tilanteeni. Päätin siis lähteä tavoittelemaan omaa väriäni takaisin. Olisihan se lisäksi oikein ekologista ja varmasti myös omaa terveyttäni tukevaa.

Homma ei kuitenkaan ollut aivan helppo, koska minulla ei ollut enää tarkkaa kuvaa siitä minkä väriset omat hiukseni nykyään olisivat. Myös tekniikka mietitytti, koska pitihän minun saada tumma väri hiuksistani jotenkin pois. Hiusten kasvattaminen omaan väriinsä ei kaikesta ekologisuudestaan huolimatta tuntuvat mahdolliselta vaihtoehdolta ja vähittäinen vaaleiden raitojen lisääminen aivan liian pitkältä operaatiolta. Joten päädyin sitten siihen radikaaleimpaan, josta monet minua varoittelivatkin eli värinpoistoon. Olen kai vähän tälläinen hätähousu:D

Värinpoisto ei kuitenkaan onneksi tuhonnut hiuksiani, koska olin muistanut pestä hiukseni syväpuhdistavalla shampoolla ennen operaatiota ja teetin värinpoiston ammattikampaajalla. Värinpoiston jälijiltä hiukseni olivat lähinnä keltaiset, joten otin saman tien hiuksiini vaalean värin häivyttämään keltaisuutta. Näin ajattelin pääseväni myös kätevästi näkemään millaista väriä hiusteni juuresta alkaisi pukkaamaan. Vaalean värin juurikasvu kun ei pidempänäkään näytä yhtä pahalta kuin jos tilanne olisi toisinpäin.

vaalut-normal.jpg

Ja tässä vaiheessa olen yhä edelleen, vaaleissa hiuksissa, tavoitteena oma väri. Kun juurikasvuni on taas sen verran näkyvää, että siitä erottaa selvästi oman värini, aion suunnata kampaajalle toiveenani että hän värjäisi hiukseni mahdollisimman lähelle omaa väriäni. Sitten olisi minun värjäyshuoleni ohitse! Toivottavasti vain sitten osaisin tyytyä Luojan minulle antamaan värisävyyn:)

Mutta itse asiassa näissä vaaleissa hiuksissakin on vierähtänyt jo sen verran pitkä aika, että olen kerran ehtinyt juurikasvuni itsekin värjätä, kaverini avustuksella. Silloin minulla, kun ei ollut oikein varaa suunnata suoraan kampaajalle, ja halusin kuitenkin jättää oman värini arvioimisen ammattilaisen tehtäväksi. Mutta siitä lisää seuraavassa postauksessa! Ja älkää huoliko, blogini ei ole muuttumassa kauneusblogiksi! Elämään ja ekologisuuteen vaan liittyy monen monituiset asiat, vai mitä!;)