Otsikon kehotus tulee tällä kertaa kyllä suoraan sydämestä, kokemuksen syvällä rintaäänellä!:D Itselläni tästä viikosta iso osa on nimittäin kulunut vatsataudissa, jonka sain käytyäni katsomassa noroviruksen kourissa sairaalassa ollutta mummoani. Listaan tähän tekemiäni hygieniavirheitä, vaikka ne näin jälkikäteen pohdittuina hiukan nolottavatkin. Mutta kenties näistä voi olla jollekulle hyötyä. Onhan kesä myös epidemioiden aikaa!

Ensimmäinen virhe:

Mummoni huoneen ovessa oli lappu, jossa kehotettiin menemään henkilökunnan puheille ennen huoneeseen menoa. No, en sitten sattunut huomaamaan kyseistä lappua vaan marssin suoraan huoneeseen. Tässä vaiheessa muistisairaan mummoni tauti ei ollut vielä kaikista pahimmassa vaiheessa, joten en huomannut hänen olevan vatsataudissa (mummoni on siis varsinaisesti erään muun syyn takia sairaalassa), eikä mummoni muistanut kertoa, että oli oksennellut ja ripuloinut, joten menin aivan normaalisti istumaan hänen sänkynsä laidalle, autoin vessareissulla ja leikkasin hänen kyntensä. Lähtiessäni minulle selvisi, että mummollani on noroepäily, jonka takia pesin kyllä käteni huolellisesti.

Miten olisi pitänyt toimia:

No, tietenkin se ovessa oleva lappu OLISI PITÄNYT HUOMATA. Näin olisin osannut pitää mummooni etäisyyttä, välttää läheistä kontaktia ja jättää varsinkin sen vessareissun tekemättä! Myös sairaalan oven luona ilmaiseksi saatavat kertakäyttöiset suojakäsineet ja kenties suu-nenäsuojuskin olisivat olleet asiaa. Onneksi muistin sentään pestä käteni, vaikka se ei tässä tapauksessa enää riittänytkään estämään tartuntaa. Muistattehan, että pelkkä käsidesin käyttö ei koskaan korvaa käsien pesua vedellä ja saippualla, vaikka se hyvä lisä onkin ja tietenkin parempi kuin ei mitään jos käsien vesipesuun ei ole mahdollisuutta.

saippuapumppu.jpg11-normal.jpg

Toinen virhe:

Mummoni asuu eri paikkakunnalla kuin minä, enkä ollut varannut kyläreissulle mukaan kuin yhden vaatekerran. Kuljin siis samoissa, noroviruksen saastuttamissa vaatteissa loppupäivän.

Miten olisi pitänyt toimia:

Noron saastuttamat vaatteet olisi luonnollisesti pitänyt laittaa mahdollisimman pian vähintään 60 asteen pesuun, vaikka näissä olosuhteissa se kieltämättä olisi ollut aika haastavaa. Toivottavasti vaatteistani ei aiheutunut tartuntaa kenellekään muulle!

PESUKONE-normal.jpg

Noron jälkeen:

Nyt, kolme päivää sairastumisen jälkeen, alan onneksi jo pikkuhiljaa toipua. Mutta mikä nyt onkaan tärkeää? Alkaa voimien mukaan desifioimaan kotiani, jottei tulevat vieraani saisi enää tartuntaa. Eli:

-oksentelun ja ripuloinnin aikaisten vaatteiden ja lakanoiden pesu vähintään 60 asteen ohjelmalla

-nyt on kloorille käyttöä! Eli eritetahrojen poistaminen kertakäyttöisellä siivousliinalla ja pesuaineella (hävitä liina heti käytön jälkeen!), jonka jälkeen muiden pintojen, erityisesti wc:n, pesu desifioivalla aineella. Lopuksi vielä kosketuspintojen, kuten valokatkaisijoiden ja ovenkahvojen desifiointi. Muista suojakäsineiden käyttö!

Koittakaa pysyä terveinä ja käykää katsomassa myös sairaita läheisiänne, hygieenisyyttä noudattaen!;)